Jalkavoide

Lainasin kirjastosta pari kirjaa kotikosmetiikasta ja saippuanteosta. Jouduin kyllä jonottamaan niitä huhtikuun puolesta välistä. Mutta nyt ne ovat minulla :) Yksi kirjoista on "Hyvää oloa luonnosta. Tee itse saippuat, voiteet ja öljyt". Kirjoittajina Cheryl Couttis ja Ada Warren. Kirja vaikuttaa hieman vanhahkolta vaikka se on painettu 2005. Ohjeethan eivät kuitenkaan vanhennu. Ainoa asia joka harmittaa minua on että saippuaohjeissa juoksevat rasvat ja nesteet on tilavuusmitoissa. Minä kun haluisin että ne olisivat grammoissa. Ehkä niitä voisi muokata tai sitten kehitellä Soapcalcin avulla.

Voidetta tuli yhteensä kahden purkin verran. Toiseen mahtuu 100g ja toiseen 75g.

Bongasin sieltä jalkavoideohjeen nimeltä "Jalankulkija jalkavoide". Muokkasin hieman ohjetta. Tässä oma versioni:

15g mehiläisvahaa
15g kaakaovoita
50g kookosöljyä (ei kookosrasvaa)
30ml manteliöljyä
60ml aloemehua (muu neste käy, alkuperäisessä ohjeessa oli kivennäisvettä)
5ml eukalyptuksen eteeristä öljyä
2,5ml piparminttuöljyä

Mehiläisvaha, kookosöljy, kaakaovoi ja manteliöljy sulatetaan paksupohjaisessa kattilassa matalalla lämmöllä. Kun kaikki on sulannut lisätään aloemehu ja aineksia sekoitetaan puukauhalla kunnes seos on tasaista. Minä yllätyin minkä näköistä siitä tuli kun kaadoin kylmän aloemehun joukkoon. Tietenkin mehiläisvaha meni kiinteään muotoon. Onneks vaha suli muutamassa kymmenessä sekunnissa kun sekoitin ahkerasti. Kun seos oli tasaista otin kattilan hellalta ja jatkoin sekoittamista kunnes voide oli paksua ja huoneenlämpöistä. Sitten sekoitin joukkoon eteeriset öljyt. Minä tyhmänä laitoin kattilan kylmään vesihauteeseen jotta voide jäähtyisi nopeammin. Rasvat ja aloemehu erottuivat hetkessä. Kattila vaan takaisin hellalle ja vatkasin voiteen taas tasaiseksi. Harmi vaan että eteeriset öljyt ehtivät haihtua melkein kokonaan. Olisihan niitä voinnut lisätä, mutta en viitsinyt.

Voide on hennon keltainen. Jos haluaa valkoista voidetta niin voi käyttää valkoista mehiläisvahaa ja vaihtaa aloemehun veteen.

Voide tuntuu hyvältä jaloissa. Se on kevyttä ja imeytyy hyvin ihoon. Voide on liian rasvaista minun sääriin tai käsivarsiin, mutta minulla on normaali iho enkä rasvaa sitä juurikaan. Ainoastaan talvipakkasilla. Kuivat kantapäät ja kyynärpäät kiittävät kyllä tämän voiteen käytöstä.

Aloe-porkkana-munashampoo

Tässä tämä toinen shampoo. Tämä on siis tehty kylmämenetelmällä. Ylirasvoittuvuusprosentiksi laitoin tosiaankin 4%, koska 2% aiheutti päänahan kutinaa. Nestenä shampoopalassa käytin aloe mehua, 28% rasvojen painosta. Aloe mehua saa mm. ostaa luontaistuotekaupoista tai suuremmista marketeista. Omani osti Sokoksen luontaistuoteosastolta. Hetken sain sitä etsiä, mutta kun älysin että se säilytetään jääkaapissa niin löysin sen heti kassojen vierestä. 

Palojen parempi puoli :)

Rasvoina oli kookosrasva 100g, oliiviöljy 105g, auringonkukkaöljy 75g ja risiiniöljy 20g. Ohjeella tuli 3 shampoopalaa. Muottina käytin maitopurrkien pohjia. Helppoa kun shampoota ei tarvitse leikkaa paloiksi (laiskuus on hyve, eikö?). Kananmunan lisäsin samalla tavalla kuin aikaisemmin, eli sekoitin sen pieneen määrään rasvaa ja tämän lisäsin kiisselöityyn saippuaan. 

Porkkanaraaste meinasin unohtua pöydälle. Olin jo ehtinyt kaataa saippuan muotteihin kun huomasin että keittiön tasolla komeili lautanen pullollaan porkkanaraastetta. No, tekevälle sattuu. Saippua vaan takaisin astiaan ja porkkanaraaste myös. Sekoittelin kaiken tasaiseksi sauvasekoittimella ja laitoin saippuan takaisin maitopurkkimuotteihin. Tuoksuna käytin Snow-tuoksua. Se on niin mukavan raikas. Shampoon väri on kauniin keltainen, juuri sellainen kun toivoinkin. Kuukauden kuluttua näkee sitten miten shampoo toimii. Ajattelin ensin että en anna palahampoon geeliytyä, mutta tuli toisiin aatoksiin kun huomasin että shampoo ei lähtenyt yhtään geeliintymään, eikä se edes lämmennyt. Peittelin palashampoot pyyhkeellä ja kyllä se näytti geeliintyvän. Ainakin väri syveni hieman.

Yritin poistaa palashampoota muotista puolitoista vuorokautta myöhemmin, niin se oli vielä niin pehmeä ettei se millään onnistunut. Shampoota pystyi siistimään ja muotoilemaan vapaasti ihan sormella. Yhdestä muotista otin reunat pois niin että shampoo kovettuisi nopeammin. Shampoopala ei ollut kuitenkaan mitenkään sen näköinen että se olisi pilalla. Rasvaa ei tihkunut, se ei haissut tai ollut hassun näköinen. Ehkä porkkanaraaste tekee sen niin kosteaksi ja pehmeäksi. Shampoot olivat vielä ihan pehmeät lähes kolme vuorokautta myöhemmin. Poistin maitopurkkimuoteista reunat, mutta jätin pohjat vielä paikoilleen. Pohjia oli ihan mahdotonta poistaa ilman että shampoosta olisi lähtenyt tahmaista massaa pois. Ajattelin että sitten on helpompi ottaa pohjat pois kun muu shampoo on kiinteytynyt ja kuivunut. Odotin yhteensä viikon ennen kun poistin maitopurkin pohjat. Shampoopalat olivat vielä erittäin kosteita ja saippuamassa tarttui joka paikkaan. Näillä näkymin tämä shampoo tarvitsee 6-8 viikkoa ennen kun edes viitsii kokeilla miten se toimii. Parasta olisi varmaan antaa sen tekeytyä 3-6 kk ja sitten vasta kokeilla miten se toimii.

Aloeshampoo ohp-menetelmällä

Minulla on nyt tässä useampi palashampookokeilu käynnissä. Etsin sitä täydellistä shampoota (löytyyköhän semmoista ikinä?). Luulin jo että olutshampoo olisi se täydellinen, mutta pitkäaikaisessa käytössä päänahkani on alkanut kutisemaan hieman. Hiukset ovat kylläkin erittäin puhtaat ja kiiltävät. Kun olin käyttänyt olutshampoota kolmisen viikkoa huomasin myös että vihreäteehuuhtelu ei enää riittänyt hoitoaineen korvikkeena vaan jouduin joka pesun jälkeen käyttämään itse tehtyä hoitoainetta. Olutmunashampoo ei ole aiheuttanut kutinaa ja hiuksia on ollut helpompi selvittää. Olen kuitenkin käyttänyt varmuuden vuoksi pieniä määriä hoitoainetta. Jäin miettimään että jos kuitenkin ylirasvoittuvuusprosentin pitäisi olla hieman suurempi. Vaihdoin sen nyt 4%. Olutshampoossa ja olutmunashampoossa oli 2%. Ihan ensimmäisissä palashampoissa oli ylirasvoittuvuusprosentti 5-7%. Ne olivat hyviä talvipakkasella, mutta kun ilma lauhtui niin hiukset jäivät rasvaiseksi. 

Näiden päätelmien jälkeen kehitin kahdet uudet palashampoot. Toisen tein kylmämenetelmällä, toisen oven hot process-menetelmällä. Tein tämän shampoopalan ihan tarkoituksella ohp-menetelmällä, koska halusin tämän shampoon mahdollisimman nopeasti käyttöön. Parin viikon odotusaika on huomattavasti lyhkäsempi kun 4-6 viikkoa.

Kuvista näkyy ohp-menetelmän tuoman rosoisuuden.

Ohje oli seuraavanlainen:

200g kookosrasvaa
75g rypsiöljyä
200g oliiviöljyä
75g auringonkukkaöljyä

Nesteenä oli 100g aloemehua ja 139g vettä. Vesi-lipeäsuhde oli 3:1, koska neste haihtuu aika hyvin uunissa. Värinä käytin pari-kolme teelusikallista paprikajauhetta sekä edellisestä shampoosta jäänneen porkkanaraasteen neste. Valmiiseen uunissa olleeseen saippuaan laitoin 5ml päärynätuoksuöljyä ja 5ml greipin eteeristä öljyä. Vähempikin tuoksu olisi varmasti riittänyt, mutta sitrustuoksut haihtuvat pikkuhiljaa (valitettevasti). tuoksusta tuli aika jännä, koska päärynä tuoksuu aivan smurffilimpparille ja greipin eteerinen öljy tuntuu vaan häivähdyksenä taustalla. Yritin mieheltäkin kysellä että mille tämä hänen mielestään tuoksuu, eikä hän osannut eritellä. Minusta saippua tuoksuu kuin jokin makea hedelmä + kaneli. Shampoota pidin uunissa tunnin ja sekoitin sitä 15min välein. Puolen tunnin kuluttua rasvat alkoivat erottumaan, mutta sain shampoonn sekoitettua tasaiseksi lusikalla. 45min kuluttua rasvat olivat erottuneet lähes kokonaan. Onneksi sain shampoon pelastettua kun surruuttelin sen sauvasekoittimella tasaiseksi. Pelkäsin pahinta että rasvat erottuisivat uudestaan, mutta viimeisen 15min kuluttua shampoo oli kauniin kiinteätä. Omenasoseen näköistä :) On tämä OHP saippua niin eri näköistä kuin kylmämenetelmällä tehty. Jotenkin karumpaa, eikä niin nättiä. Käytössä näillä ei ole mitään eroa. Pesee ja hoitaa ihan yhtä hyvin.

Ruusukuorinta II ja piparminttukuorinta

Takoituksena oli tehdä pelkkä ruusukuorinta, mutta aluksi raastamani saippua oli niin valkoista titaanioksiidin takia että päätin etten ruusun terälehtiä sekoita siihen.

Ei näytä kovinkaan ruusunpunaiselta :D

Ruusukuorintaan tuli punaisia ruusunterälehtiä ja juhannusruusun terälehtiä yhteensä 5 dl. Merisuolaa laitoin 200g. 60g manteliöljyä ja saman verran oliiviöljyä. Kaiken tämän lisäksi laitoin 60g oliivisaippuaa. Kun vaan saan ostettua niin tiputtelen tänne joukkoon ruusun eteeristä öljyä. Huomasin että Sokokseen oli tullut hieman halvempi sarja tuoksuöljyä. Valikoima oli laaja ja siltä löytyi monet suosikit. Tämä ruusukuorinta ei ole niin nätti kun se jonka tein vähän aikaa sitten, mutta pidän enemmän suolasta+saippuasta kuorinnassa kuin pelkästä sokerista. Väri on kuin harmaanläikikäs vispipuuro. Kokekäytin tätä ja käytössä tämä on kyllä erinomainen.

Piparminttukuorintaan tuli 200g hienoa merisuolaa, 100g oliiviöljyä, 60g piparminttusaippuaa sekä 1,5ml piparminttuöljyä. Tämän kuorinnan säästän myöhemmäksi. Nämähän säilyvät puoli vuotta. Väri on kyllä niin hailakan piparmintun vihreä että huh hu. Mietin että olenko itse ihan saman värinen kun käytän kuorintaa :D Taas oppii jotain uutta, eli käytä väritöntä saippuaa kuorinnoissa.

Vihreä puhdistuspala

Tein vielä toisen puhdistuspalan, joka sopii paremmin minun iholleni. Laitoin siihen kaakaovoita, manteliöljyä, kookosrasvaa, persikansiemenöljyä, pussillinen vihreätä teetä sekä vihreätä savea. Tuoksuksi latioin taas greipin eteeristä öljyä. Tuoksua ei ole pakko laittaa, mutta sitrustuoksut piristävät mukavasti.

Näissä menee oikeasti todella pitkä aika kovettua. Tämä oli osittain juoksevaa vielä 14 tunnin jälkeen ja se oli erottunut hieman. Eli suosittelen parin tunnin jäähdytystä huoneenlämmössä ja sitten pakastimeen. Silloin pala on tasaisen värinen. Puhdistuspala kannattaa myös säilyttää pakastimessa tai jääkaapissa. Tuotteessa ei ole vettä, niin säilyvyyden takia ei tarvitsisi säilyttää kylmässä. Mutta käsittely on helpompaa kun pala ei ole ihan pehmeä. Ja nyt minä muistan että yhteen kertaan tarvitsee puoli teelusikallista, eikä yhtään enempää.

Savinen puhdistuspala

Olen hyvin innoissani lueskellut yhden tanskalaisen naisen blogia nimeltä LisaLise. Hän tekee lähes kaiken kosmetiikan itse ja hän kokeilee ja testailee jotta saisi juuri tietylle ihmiselle sopivan tuotteen. Ja se mikä on positiivisinta on että blogi on englanniksi. Minä kiinnostuin eniten hänen kiinteistä puhdistuspaloista (cleansing bar). Lueskelin niistä ja suureksi iloksi huomasin että minullahan on kotona ainekset yhteen versioon (ainakin melkein). Ja eikun kokelemaan :) Hän kyllä mainostaa että nämä sopivat parhaiten kuivalle ja ikääntyvälle iholle, mutta halusin kuitenkin kokeilla. Ja onhan minulla mielessä yksi kuivaihoinen koekaniini joka saa kokeilla tätä.

Keskellä kukkaa näkyy hieman valkoista huurretta. Ohjeen mukaan puhdistuspalan tulisi kuivua muotissa vähintään 24 tuntia, mutta enhän minä niin kauan jaksanut odottaa. Pistin palan hetkeksi pakastimeen niin se oli helppo irroittaa.

Käytin tätä ohjetta. Tein puolikkaan annoksen. Pieniä muutoksia tein, eli minulla ei ole keltaista savea, enkä edes tiedä mistä semmoista saa. Käytin 5g valkoista savea ja 13g punaista savea. Tuoksuna käytin 4 tippaa greipin eteeristä öljyä. Ohjeessa oli kamomillaa ja mandariinia. Omasta mielestä kamomilla eö haisee aika järkyttävän pahalle vaikka itse kamomilla on ihan ok. Sama koskee laventelia. Laventelin pienet nuput tuoksuvat niin ihanalle että voisin haistella niitä vähän väliä, mutta eö on ihan hui ja hyi.

Näitä puhdistuspaljoa voi muokata aika vapaasti oma ihotyypin mukaan. Herkälle iholle kamomillan lisäksi valkoista savea. Rasvaiselle iholle kannattaa vaihtaa karitevoin kookosöljyyn ja savi voisi olla vihreätä koska se puhdistaa tehokkaasti.

Kuva otettu salamalla. Ylempi ilman. Sadepäivänä on niin pimeätä että oikeita värejä on hankala nähdä. Tässä kuvassa näkyy kamomillatee pieninä vaaleina ja mustina pilkkuina.

LisaLisen blogissa löytyy käyttöohjeet, mutta yksinkertaisuudessa niitä käytetään seuraavanlaisella tavalla: 1. kostuta kasvojen iho vedellä 2. murra pieni pala puhdistuspalasta ja hiero sitä ensin käsien välissä, sitten kasvoihin 3. anna vaikuttaa pari minuuttia (samalla voi pestä hampaat) 4. huuhtele vedellä ja tuputa pyyhkeellä kuivaksi. Ihoa ei todennäköisesti tarvitse rasvata jos iho ei ole ihan älyttömän kuiva. Kätevää, tämä on vähän 2 in 1 tuote. Tärkeätä on että pala ei jatkuvasti märkä. Eli jos haluaa niin voi heti leikata puhdistuspala annospaloiksi ja säilyttää vaikka lasipurkissa.

HUOMIO! Tätä kannattaa ottaa ihan pieni pala kerrallaan. Ensimmäisenä kokeiluna otin kokonaisen kukan terälehden, eli se oli noin 1cm x 1,5cm x 1cm. Puolet tai kolmasosa siitä riittää vallan mainiosti. Nyt kun otin niin suuren palan niin sain pestä tahnan pois saippualla. Iho on kyllä oikein mukavan pehmeä.

Juhannusta!

Juhannusruusut kukkivat niin kauniisti ja tuoksu on huumaavaa. Tekisi mieli nyppästä vähän terälehtiä kuorintaa varten.

Mikä lie punainen kakkara.

Hiekka ja lumi

Olen NIIN tykästynyt suolasaippuoihin! Ne hoitavat, pesevät tehokkaasti eikä tarvitse käyttää saippuakuppia tai -alustaa. Nämä ovat loistavat wc:ssä. Sen kun laittaa suolasaippuan lavuaarin reunalle. Se sopii hyvin sekä kasvojen että käsien pesuun. Sukulaisilta olen saannut palautetta että suolasaippua pesee meikin pois tehokkaasti, ei kuivata edes kuivaa ihoa, vähentää näppylöitä ja kasvojen iho tuntuu silkinpehmeältä pesun jälkeen. Eli selkeästi suolasaippua sopii hyvin monenlaisille ihotyypeille.

Hiekkakakkuja

Mutta nyt siis uusiin tekeleihin :) Kuten otsikosta huomaa niin tein kahdet erilaiset versiot suolasaippuasta. 

Saippuoihin tuli:

500g kookosrasvaa
30g risiiniöljyä
50g palmuöljyä
50g oliiviöljyä

vettä oli 38% ja ylirasvoittuvuusprosentiksi laitoin 20%

Alunperin minun piti käyttää olutta nesteenä, mutta ostamani olut oli mennyt kummalliseksi kun pakastin sen. Minigrip-pussin pohjalla oli pehmeätä ruskeata mömmöä ja loput pussista oli jäätynyttä vettä. Eli käytin ihan raanavettä. Normaalisti laitan nestettä sen 28%, jotta saippua kiisselöityisi helpommin, mutta nyt laitoin enemmän kun näihin kuitenkin tulee sen verran paljon suolaa ja saippua paksunee.

Pidän tästä pehmeästä sinisestä väristä ja tuoksu on raikas.

Hiekkasaippua saa nimensä siitä että muotit ovat hiekkakakkumuotteja ja laitoin siihen santelipuujauhetta joka antaa hiekkamaisen värin. Taisin kuitenkin laittaa hieman reippaalla kädellä santelipuujauhetta kun siitä tuli violettia :D Onneksi väri muuttui rusehtavaksi kun se kuivui. Tuoksuna käytin puolet suklaatryffelituoksua ja puolet oatmeal, milk and honey-tuoksua. Ihan kiva yhdistelmä. Suolana käytin hienoa merisuolaa.

Lumisaippua taas saa nimensä Lumi-tuoksuöljystä. Se on raikas, hieman sitrusmainen.  Mutta kuitenkin siinä on jotain pientä vaniljaa tai myskiä. Tämä oli sitten ihan oma arvio tuoksusta :D Mielestäni tuoksu sopii seka naisille että miehille. Värjäsin saippua sinisellä saippuavärillä ja käytin sitä todella reilusti. Oma kokemus on se että saippua vaalenee kun siihen laittaa suolaa. Lumisaippuaan laitoin karkeata merisuolaa, toiveena että siihen tulisi jääkiteen näköistä kuviota.

Huomioksi vielä se että en edes viitsi yrittää leikata suolasaippuoita vaan laitan ne heti yksittäismuottiin. Enpä ole keneltäkään vielä lukenut että suolasaippuan leikkaaminen onnistuisi ongelmitta. Eli säästän omia hermoja ja aikaa. Saippuat olivat muutenkin tarpeaksi hankalat poistaa hiekkakakkumuoteista. Parista saippuasta lähti pala irti kapeasta kohtaa, esim. ankasta lähti pää irti ja delfiinistä irtosi evä.

Ruusukuorinta

Tämä kuorinta poikkeaa parilla tavalla aikaisemmista kuorinnoista. A) tässä käytin sokeria enkä suolaa ja B) tässä ei ole saippuaa. Käytännössä tämä tarkoittaa että ensin pitää peseytyä suihkussa ja sitten vasta kuoria iho. Noissa aikaisemmissa kuorinnoissa sekä pesu että kuorinta hoitui samaan aikaan. Mallia otin Hellusen ruusukuorinnasta. 

Tähän ei tarvitse lisätä mitään tuoksuja.

Itse käytin 10 ruusun terälehdet, 2 dl sokeria, 1 dl oliiviöljyä ja 10 g kookosrasvaa. Ruusunlehdet, sokerin ja öljyn hurruuttelin sauvasekoittimella tasaiseksi. Sillä aikaa sulatin kookosrasvan miedolla lämmöllä paksupohjaisessa pienessä kattilassa. Kookosrasvan sekoitin lusikalla muiden aineiden joukkoon. Sitruunankuorta en laittanut, koska sitä ei ollut. Ajattelin laittaa hieman vaniljasokeria joukkoon, mutta sekin oli loppu :D

Väristä tuli aika tummaa, vaikka ruusunlehtiä oli loppujen lopuksi aika vähän. Nämä ruusunkukat eivät olleet kerrottuja, eli terälehtiä oli ainoastaan yksi kerros. Eli jos uhraa hienoja monikerroksisia ruusuja niin 3-5 ruusun terälehdet riittävät vallan mainiosti.

Kokeilin heti kuorintaa käsiin. Kuorihan se todella hyvin, mutta koin että sokeri ei hoida ihoa samalla tavalla kuin suola. Sokerinkiteet ovat myös pienempiä kuin hienon merisuolan, niin kuorinta tuntui "pistävämmältä", eikä niin hellävaraiselta. Kokeilen varmasti vielä suolaversiota tästä. En kuitenkaan tarkoita että tämä versio olisi huono, käytän tämän aivan varmasti. Ja kädet olivat ehdottomasti pehmeät kuorinnan jälkeen.

Valkosuklaa-hunajahuulivoide

Etsiskelin netistä huulivoiteen ohjetta jossa käytettäisiin glyserolia. Ostin joskus pullon glyserolia apteekista ja olen käyttänyt sitä jopa kahteen saippuaan... Eli se on melkein täynnä. En löytänyt mitään mieluisaa ohjetta, mutta löysin kuitenkin useamman ohjeen jossa käytettiin sekä glyserolia että valkosuklaata. Pakkohan sitä oli mennä kaupan namihyllyä tutkimaan :D

Kehittelin ihan kokeilemalla seuraavanlaisen ohjeen:

6 g mehiläisvahaa
6 g valkosuklaata
12 g oliiviöljyä (olisin käyttänyt manteliöljyä, mutta sitä ei nyt tähän hätään löytynyt)
1 tl hunajaa
1ml glyserolia

Sulatin kaikki muut ainekset paitsi glyserolin mukissa vesihauteessa. Kun kaikki oli sulannut, sekoitin glyserolin voimakkaasti vatkaten ja kaadoin huulivoiteen purkkiin jäähtymään. Yksinkertaista! :) Jenkkiohjeissa oli maininta että glyseroli kannattaa sekoittaa kunnolla, muuten se voi erottua muista aineista.

Aikaisemmin käytin huulivoiteissa 1/3 vahaa, 1/3 öljyä ja 1/3 kaakaovoita. Totesin että huulivoide jää vähän liian kuivaksi minun huulille, joten nykyään laitan kaksinkertaisen määrän öljyä. Minulla on kylläkin todella kuivat huulet ja ne kaipaavat paljon hoitavia ja kosteuttavia aineita.

Pakko vielä lopuksi mainita että tämä huulivoide sekä tuoksuu että maistuu superhyvältä!

Maisemasaippuat

Sain todella paljon inspiraatiota Greatcakessoapworksin yhdentoistaviikon saippuakisasta. Yksi mielenkiintoisimmista haasteista oli toiseksiviimeisellä viikolla, eli maisemasaippuan teko. Kannattaa käydä katsomassa linkin takaa kuinka taitavia ihmiset ovat. Joistakin huomaa että he ovat tehneet saippuoita useamman vuoden. Minulla kun on vain vajaa puolen vuoden kokemus takana. 

Hiekkaa ja merta

Tein yhden perusannoksen saippuaa seuraavalla ohjeella:

237g kookosrasvaa (eli se mitä paketissa oli jäljellä)
50g risiiniöljyä
200g oliiviöljyä
200g rypsiöljyä
50g maapähkinäöljyä

vettä 206g ja lipeää 100g
ylirasvoittuvuusprosentti oli 7%
tuoksuna Love Spell-tuoksuöljy

Tarkoituksen oli että teen kahdet pienemmät saippuat ihan kokeilumielessä. Jos onnistun niin teen joskus myöhemmin suurempia annoksia. 

Aurinko meni vähän vinksalleen :D

Auringonlaskusaippuaan käytin melt&pour-massaa jonka olin värjännyt keltaisella saippuavärillä. Muottina käytin pyöreätä tuoremehupurkkia jonka sain siskon mieheltä. Väreinä saippuamassaan käytin sinistä alaosaa ja yläosaan pääosin persikanoranssia, mutta sekoitin myös joukkoon pari tippaa punaista. Harmi vaan että melt&pour-massa on niin painavaa että se "upposi mereen" vaikka annoin sinisen saippuan jässähtää pitkään.

Merenpohjasaippuaan taas käytin siniseksi värjättäyä melt&pour-massaa, jonka olin jo aikaisemmin leikannut pieniksi kolmioiksi. Saippuan alaosaan oli aluksi tarkoitus käyttää hiekkaefektinä kanelia ja hieman kardemummaa, mutta kaneli oli melkein loppu ja kesken saippuanteon sainkin tehdä hieman muutoksia kun auringonlaskusaippuan oranssi ei värjääntynytkään punaisella santelipuujauheella punaiseksi vaan ruskeaksi. Se olikin aivan loistavan merenpohjan näköistä. Luulin oikeasti että punainen santelipuujauhe värjää saippuan oranssiksi koska se on terrakotan väristä ja kokeilin jauheen uuttamista rypiöljyyn ja se on aivan tomaattikastikkeen väristä. Merenpohjasaippuan yläosaan käytin eniten vihreätä saippuaväriä ja ihan pikkuisen sinistä. Titaanidioksiidiä lisäsin päälikerroksiin. Yritin tehdä liukuväriefektiä, mutta en ole ihan tyytyväinen tulokseen. Mutta yksi asia on pakko kertoa. Kaikki muut ostamani saippuavärit käyttäyvät todella hyvin, mutta tuo sininen!! Se sotkee kaikki paikat. Ensimmäisellä kerralla kun käytin sitä niin oli puolet keittiöstä sininen. Nyt oli onneksi vain hanskat ja sanomalehtipaperi. En oikesti ymmärrä miksi se tekee sillä tavalla. Oli todella varovainen, mutta ei... Takaisin saippuaan :) Eli kun sain kaiken saippuan muottiin niin odotin hetken niin pystyin tekemään aaltoefektejä saippuan päälle.

Merenpohjasaippuan aallokko

Pettymys oli suuri kun leikkasin saippuat. Ne lohkeilivat todella pahasti! :( Eipä ole aikaisemmin käynnyt näin. Sain vain pari kohtuu nättiä palaa. Merenpohjasaippuasta sain vain yhden nätin. Se vasta lohkeilikin värien liittymäkohdista. Totesin että saippua oli ehtinyt kuivua liikaa. Ensi kerralla pitää leikata huomattavasti aikaisemmmin tai käyttää possunrasvaa joka on pari päivää tosi pehmeää.

Marsipaanisuklaakuorinta

Olen reilun kuukauden ajan käyttänyt pelkästään itse tehtyä saippuaa suihkussa peseytymiseen. Edellisessä kuorinnassa oli kahvia ja mies antoi negatiivista palautetta kun kuulemma kylppärin lattia peittyi kahvinporoista :D Miestä ajatellen tein itselleni hieman hellävaraisemman kuorinnan ilman kahvia. 

Suklaasaippua antaa kivan värin kuorintaan.

Käytin tuttua Pienen tuoksukapuan ohjetta. Teen nykyään kaksinkertaisen annoksen, koska se mahtuu juuri purkkiini. Käytin siihen oliiviöljyn sijaan rypsiöljyä (suosi suomalaista), karkeaa merisuolaa, suklaasaippuaa ja tuoksuna ihanaa marsipanituoksua (eli oatmeal, milk and honey). Taisin pistää vähän liikaa tuoksua kun koko koti tuoksu ja minulle tuli jopa pieni päänsärky :O Toivottavasti tuoksu tasaantuu ja vähän haihtuu. Suklaasaippuassa oli suklaatryffeli- ja tumma suklaatuoksua, mutta se haihtuu melkein kokonaan kun saippuan sulattaa öljyyn. Pidän kovasti siitä että tämä kuorinta sekä pesee, hoitaa ja kuorii. Toki kuorinnan voi tehdä niin että jättä saippuan pois, mutta silloin pitää ensin peseytyä jollain toisella pesuaineella. Illalla pitää kokeilla että toimiiko rypsiöljy yhtä hyvänä kosteuttajana kuin oliiviöljy.

LISÄYS: Kuorinta tuntuu hieman karheammalle kuin oliviöljyllä tehty. Tuoksu ei ollut yhtään liian voimakas ja rypsiöljy pehmensi ihoa juuri sopivasti. Iho on kuin vauvanpylly.

Voikukkasaippua

Minua himoitti kauheasti käyttää voikukkaöljyä muuhunkin kuin voiteeseen. Eli saippuantekoon uhrasin pienen osan :) Halusin luonnollisen saippuan, sellaisen jossa ei ole keinotekoisia värejä. Harkitsin että olisin korostanut öljyn keltaista väriä porkkanalla, päädyin kuitenki hamppuvahaan koska hierontapalaan vaha antoi kauniin keltaisen värin.

Kyllä sieltä näkyy ihan vähän valkoista keltaisen joukossa.

200g voikukkaöljyä (rypsiöljyä)
50g laardia
20g risiiniöljyä
80g kookosrasvaa
5ml citrus breeze-tuoksua (sain tämän ilmaislahjaksi Pienestä tuoksukaupasta, on aurinkoinen sitrustuoksu)

Kokeilin pot swirliä. Kaadoin suurimman osan saippuasta muottiin. Loppuun sekoitin titaanidioksiidia. Sekoitin löyhästi molemmat saippuamassat muotissa. Värieroa ei kauheasti nähnyt. Rasvat alkoivat vähän erottumaan, mutta kyllä siitä saippua kuitenkin näytti tulevan. Seurailin että alkaako saippua geeliintymään, mutta en parin tunnin sisällä huomannut mitään. Geeliintymistä oli helppoa seurata koska muotii oli läpinäkyvä. Saippua hikoili vähän, joten pieni hetki pakastimessa teki hyvää. Leikatessa näkyi selvästi että rasvat erottuivat ja keskimmäisessä palassa on vähän reikää. Ilmataskuja ei olisi tullut jos olisin vielä kerran surruutellut sauvasekoittimella massan uudestaan tasaisesti. Oli vaan pelko että menisi niin kun kookos-mantelisaippuan kanssa. Eli tuoksuversio meni roskiin. Tuoksu on kyllä todella mieto. Saa nuuhkutella kunnolla että sen edes tuntee. Tämäkin saippua on aika pehmeä, ei kuitenkaan yhtä pehmeä kuin koivu- ja kuusisaippuat. Johtunee siitä possunrasvasta.

Muottina käytin perunasalaattirasiaa.

Koivu- ja kuusisaippuat

Minua himoitti jo talvella tehdä koivusaippuaa, mutta eihän silloin saa mistään koivunlehtiä! Jaksoin myös odottaa siihen asti että koivunlehdet eivät enää ole hiirenkorvilla. Keräsin puolisen litraa kuusenkerkkiä ja koivunlehtiä ja niistä keittelin "teetä", eli ihan veden kanssa keitin hetken kunnes vesi alkoi värjääntymään. Ihan hetkessä vihrät lehdet ja kerkät muuttuivat herneenkeitonvihreäksi.Soseutin vielä molemmat keitokset sauvasekoittimella. Ajatuksena oli se, että saisin mahdollisimman paljon väriä ja hyviä aineita lehdistä ja havuista. Siivilöin "teet" tiheän siivilän ja nelinkertaisen harsokankaan läpi. Näitä nesteitä käytin nesteenä saippuassa, eli sekoitin lipeän niihin. Aika mielenkiintoisia reaktioita tuli. Molemmat muuttuivat oranssinruskeaksi, mutta koivu reagoi voimakkaammin. "Teetä" jäi vielä aika paljon jäljelle, joten pakastin ne minigrip pusseihin. Nyt kun vaan muistaa että kuusenkerkkätee on vaaleampaa kuin koivu :)

Näin kauniita luonnonvärejä.

Molemat saippuat tein samalla ohjeella:

200g oliiviöljyä
150g laardia
35g risiiniöljyä
150g kookosrasvaa

Kuusisaippuaan laitoin tuoksuksi 5ml rosmariinin- ja 5ml piparmintun eteeristä öljyä. Koivusaippuaan laitoin 5ml piparminttu eö:ä ja 5ml eukalyptuksen eö:ä. Lisäksi laitoin kuusisaippuan päälle hieman rosmariinia, joka näyttää hieman havulta. Saippuan yläosiin olen laittanut hieman titaanidioksiidia, jotta niihin saa hieman eri väriä. Nämä saippuat ovat siis 100% luonnontuotetta (tai riippuu miten tuon titaanidioksiidin laskee), ei mitään keinotekoisia tuoksuja tai värejä.

Saippua oli vuorokauden kuluttua erittäin pehmeä. En kuitenkaan uskaltanut jättää leikkaamista iltaan siinä pelossa että saippua olisi kivikova. Menihän se näin vaikka oli aika tahmaista puuhaa. Luulen että laardi tekee saippuasta pehmeämmän. Pakko sanoa että olen erittäin tyytyväinen näihin. Omasta mielestä ovat nättejä :)

Koivusaippuassa näkyy värierot hyvin.

Kuusenkerkkäsaipua ylhäältä ja sivusta. Väri vaaleni saippuan kypsyessä paljon. Oli alunperin huomattavasti tummempaa.

Shampoo ongelmalliselle päänahalle

Miehelläni on aina ollut aika hankala päänahka. Siihen on kokeiltu vaikka mitä ja ainoa joka on auttanut on vihreäteehuuhtelut shampoopesun jälkeen. Minä olen yrittänyt keksiä vaikka mitä. Kokeiltu on mm. erikoisshampoot, hivenaineet ja vitamiinit. Nyt yritän luoda hänelle sopivaa shampoopalaa. Teen vain pienen annoksen, koska turhaa on säilyttää sopimattomia versioita kaapeissa ja minä sitten yritän käyttää niitä parhaan mukaan :D

Shampoolohkare juuri muotista poistettuna

Tästä versiosta tuli seuraavanlainen:

200g kookosrasvaa
50g risiiniöljyä
100g auringonkukkaöljyä
100g oliiviöljyä johon oli uutettu rosmariinia
5ml teepuuöljyä

Nesteenä käytin 126g vahvaa vihreätä teetä. Tein sen jo edellisenä iltana. Litraan kuumaa vettä laitoin 3 teepussia ja ne sai hautua siinä kunnes vesi oli jäähtynyt. 68g lipeää sekoitin jääkaappikylmään teehen. Ennen sitä olin sekoittanut teehen ihan vähän suolaa ja sokeria tuomaan kovuutta ja vaahtoavuutta. Tee ja lipeä reagoivat voimakkaasti. Siitä tuli heti tumman hernekeitonvihreää ja haisevaa. Tässä vaiheessa päätin etten laitakkaan shampooseen väriä. Se saa olla ihan luonnonväristä. Shampoo oli tummaa vielä kun kaadoin sen muottiin, mutta aika nopeasti se lähti vaalenemaan beigenruskeaksi. Eli kun katsoo valmista shampoota niin sen olisi ihan hyvin voinut värjätä. Shampoon leikkaaminen vuorokauden kuluttua oli hieman hankalaa, koska se oli niin kova. Eli tätä ohjetta noudattaen kannattaa leikkaaminen pitää tehdä jo 12-18h muottiin kaatamisen jälkeen. Teepuuöljyn tuoksu on mielyttävä tässä shampoossa. Ei ole liian voimakas, eikä ainakaan häiritse minun nenää.

Lohkareesta tuli 4 shampoopalaa. Tämä oli niistä ohkasin.

M&M&M-saippua

Mietiskelin yhtenä iltana minkälainen voisi olla ihanan yleellinen saippua. Ensimmäisenä tuli mieleen miellyttävä makea tuoksu, hoitavan kermainen vaahto ja hieman kuoriva saippua. 

Kaivelin saippuatarvikelaatikkoani ja päädyin tämänlaiseen saippuaan. Rasvoina käytin karitevoita, kookosöljyä, oliiviöljyä ja risiiniöljyä. Karitevoi hoitaa ihoa, kookosöljy puhdistaa, oliviöljy kosteuttaa ja risiniöljy lisää vaahtoavuutta. Sulanneiden rasvojen joukkoon lisäsin 10ml oatmeal, milk and honey-tuoksua joka tuoksuu aivan marsipaanille. Tykkään! Kiisselöityyn saippuamassaan lisäsin 4rkl maitojauhetta ja sekoitin sen sauvasekoittimella jottei paakkuja muodostuisi. Lopuksi ennen muottiin laittoa lisäsin 4-6 kukkurallista ruokalusikallista mantelikuitua, jonka olin pakastanut kun tein mantelimaitoa. Saippua ei ollut mitenkään ylikuumenemispisteessä, mutta laitoin sen kuitenkin maidon takia suoraan pakastimeen. Pidin sitä pakastimessa muutaman tunnin. Saippua jäähtyi nopeasti ja ajattelin että mitä turhaan pitää sitä siellä. Vuorokauden kuluttua leikkasin saippuan. Se oli vielä erittäin, erittäin, erittäin pehmeä. Ajattelin ensin että annan sen kuivua puoli vuorokautta palana pöydällä, mutta äh, leikkasin sen kuitenkin melkein heti. Geeliintymisrengasta ei sisältä näkynyt, mutta marsipaanituoksu oli muuttunut aika paljon. Nyt se tuoksui enemmän raa'alle saippualle. Toivon ja luulen että tuoksu muuttuu vielä kun saippua kypsyy ja kuivuu. Väri on myös alkanut muuttumaan tummemaksi. Sitä toivon myös :) Ainakin tuoksun pitäisi värjätä saippuan ruskeaksi, mutta vielä tämä on aika vaalean kermainen.

Niin ja saippuan nimi tulee saippuaan lisätyistä aineksista, eli maito, manteli ja marsipaani :)

Leopardisaippuako? :)

Tässä vielä tarkka ohje:

200g kookosöljyä
50g karitevoita
50g risiiniöljyä
150g oliiviöljyä

10ml oatmeal, milk and honey-tuoksua
4rkl maitojauhetta
4-6rkl mantelikuitua (voi myös käyttää mantelijauhetta)

vettä 126g ja lipeää 64g

"Tuotepalaute"

Saippua ei liity juttuun, mutta on mielestäni niin nätti :) Se tuoksuu sokeriviikunalle. Makea hedelmäinen tuoksu. Ei kuitenkaan liian makea, jos laittaa puolet vähemmän kuin normaalisti.

Pientä mielipidettä tekemistäni tuotteista jotka ovat parhaillaan käytössä:

1. Aluksi pieleen menneestä mangosaippuasta on tullut yksi minun suosikkisaippuoista. Se ei tuoksu juuri miltään, mutta on ihan ehdoton ykkönen suihkusaippuana. Se vaahtoaa pientä, tiivistä, runsasta kuplaa. Eli ihanaa paksua vaahtoa <3 Välissä on kyllä muutamia, yksittäisiä kuplia. Minun ihoa se ei ainakaan kuivata yhtään.

2. Olutshampoosta on myös tullut lemppari. Se pitää hiukset pidempään puhtaana verrattuna muihin shampoopaloihin. Johtunee varmaan pienestä ylirasvoittuvuusprosentista. Muutenkin hiukset tuntuvat nykyään "omilta" ja luonnollisilta vaikka niissä on väriä. Ihan aluksi hiukset olivat hieman "mähmäset" kun vaihdoin kaupan shampoosta itse tehtyyn, mutta nykyään ne ovat pehmeät kuin vauvanhiukset ja positiivista palautetta olen saannut kuulla kauniista kiillosta. Oma huomio on se että ne ovat paljon kevyeemmät ja ilmavammat. Olen parin pesun jälkeen käyttänyt vihreätä teetä viimeisenä huuhteluvetenä. Toimii aivan loistavana hoitoaineena. Hiukset ovat helpot selvittää (hiukseni yltävät hieman hartioiden yli) eikä latvat tunnu kuivilta. Mies on myös pitänyt vihreästä teestä. Hän itse kommentoi että hiuksia on helpompi kammata. Hänellä on minuun hiuksiin verrattuna karkeammat ja kuivemmat hiukset.

3. Vihreä deodorantti on ollut ihan ok. On toimiva, mutta jotenkin se ei ihan sytytä. Käytän minä sen toki loppuun, mutta seuraavaan deodoranttiin meinaan laittaa probiootteja ja pitää hankkia joku eteerinen öljy joka mielyttää nenää niin paljon että sitä jaksaa tuoksuttaa joka päivä. Mietin laventelia tai appelsiinia. 

4. Maitosaippuaa olen käyttänyt käsisaippuana. Se on hyvin hoitava ja sopii minulle hyvin, koska joudun pesämään käsiä useasti. Se vaahtoaa ihan päinvastaisella tavalla kuin mangosaippua. Siinä on isoja yksittäisiä kuplia. Minun tuntuma on se että tämä sopisi esimerkiksi kuivaihoiselle tai sellaiselle joka tarvitsee hoitavuutta ja ravitsevuutta. Meinaan piakkoin käyttää maitojauhetta toisessakin saippuassa.