Sivun näyttöjä yhteensä

Näytetään tekstit, joissa on tunniste lardi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lardi. Näytä kaikki tekstit

maanantai 17. syyskuuta 2012

Santeli ja vanilja

 
Tämän saippuan inspiraatio on ehdottomasti tuoksu. Tilasin Pienestä tuoksukapasta vähän saippuanteko- ja voideaineksia ja samalla päätin testata hieman uusia tuoksuja. Ilmaisnäytteeksi sain GF Sandalwood & Vanilla-tuoksuöljyä. Ihastuin siihen heti! Mieskin kommentoi että tuoksu oli erittäin paljon hänen mieleen. Tuoksua on vaikea kuvailla, mutta se on lämmin ja rauhoittava. Ajattelin ensin että tekisin vihreävalkoisen saippuan, mutta onneksi huomasin lukea että tuoksu värjää saippuan tummanruskeaksi. Päätin hylätä ajatuksen vihreästä saippuasta ja käyttää hyväkseen tuoksuöljyn ominaisuuksia. Tein saippuan normaaliin tapaan, mutta en lisänyt tuoksuöljyä koko saippuaan. Otin erikseen kiisselöidystä saippuasta noin 1/3 ja värjäsin sen hennon vaniljanvaljoiseksi titaanioksiidilla. Loppuun saippuasta lisäsin tuoksuöljyä. Jotkut tuoksuöljyt värjäävät saippuan lähes heti ja joissakin kestää 1-2 viikkoa ennen kun vanilja värjää saippuan ruskeaksi. Laitoin saippuat muottiin kerroksittain ja tein ruokalusikalla kuvioita. Tämä oli kyllä aika mielenkiintoista koska saippua oli lähes tasaisen vaaleata. Sain odotella kolmisen päivää kunnes kuviot tulivat esille. Sain pitää sormet ristissä ja toivoa että Gracefruitin kuvaus tuoksusta pitää paikkansa, ja kyllähän se tummeni jonkun verran.

Tässä vielä tarkka ohje:

100 g possunrasvaa
150 g kookosöljyä
50 g palmuöljyä
200 g oliiviöljyä
25 g risiiniöljyä

5ml GF Sandalwood & Vanilla-tuoksua
1/2 tl titaanioksiidia
lipeää ja vettä 73 g molempia + 74 g kookosmaitoa (minulla oli pakastettua kookosmaitoa, mutta sitä voi käyttää suoraan purkista)

Tässä saippua pari päivää vanhana. Siitä näkee jo hailakasti jonkinlainen kuvio.

Jos ei halua käyttää possunrasvaa niin sen voi vaihtaa johonkin muuhun kovaan rasvaan. Mutta silloin pitää laskea lipeän määrä uudestaan. Minä vaan pidän todella paljon saippuasta jossa on possunrasvaa, koska saippuat ovat jämäkempiä (kova on väärä sana) ja ne eivät kulu niin nopeasti. Minä niin suosittelen tätä tuoksua kaikille! Voisin nuuskia saippuoita pitkin päivää :)

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Kasvosaippua ja palashampoo luonnon anteja käyttäen

Tämä olikin sitten vähän isompi projekti. Ei työläs, mutta meni tässä aika monta päivää. Tällä kertaa en aloittanut sillä että suunnittelin ohjeen, vaan sillä että keräsin aineksia, jotka ovat hyviä minun päänahalle, hiuksille sekä kasvojen iholle. Päänahkani on rasvainen, mutta herkkä. Hiukset ovat normaali paksuiset, mutta itse hius on ohutta, hentoa ja liukasta. Minulla on oikeasti NIIN liukkaat hiukset. Kasvojen iho on tällä hetkellä, nyt kun on kesä, rasvainen. Etenkin T-alue kiiltää nätisti aamusta iltaa. Parhaiten minulle toimii pesu suolasaippualle Kasvovetenä olen käyttänyt ratamokasvovettä tai vihreetä teetä johon sekoitan hieman omenaviinietikkaa. Itse asiassa käytän tätä myös hiuksissani. Silloin en tarvitse hoitoainetta.

Projektin aloitin puhdistamalla pakastetun parilasilavan niin sain possunrasvaa. Siinä meni puoli päivää kun sulattelin kiloa silavaa. Halusin kokeilla lanoliinia saippuassa, kun se kuulemma kosteuttaa ihoa ja sulkee kosteuden ihoon. Sitähän saa Suomessa ainakin minun tutkimuksen mukaan ainoastaan minimaalisissa tuubeissa (Purelan ja Lansinoh). 10g tuubi maksaa noin 7-12 € ja sehän ei riitä yhtään mihinkään. Tilasin iHerbistä 100% Lanoliinia. 250 g maksoi noin 10 € kun laskee mukaan postituskulut.

Seuraavaksi keräsin ahomansikanlehtiä(metsämansikan), voikukanlehtiä sekä nokkosten latvojen pieniä lehtiä. Onnistuin polttamaan itseni nokkoseen useamman kerran. Se poltti jopa paksujen kumihanskojen läpi. Pikkusen kirveli... Mansikanlehdistä keitin teen. Eli pesin lehdet hyvin. Pistin ne laakean kattilaan ja kaadoin vettä päälle sen verran että lehdet peittyivät juuri ja juuri. Kun vesi kiehui otin kattilan pois hellalta, laiton kannen päälle ja annoin hautua puolisen tuntia. Siivilöin teen, purkitin nesteen ja jäädytin sen.

Voikukankehdet ja nokkoset joutuivat myös perusteelliseen pesuun ja kuivauksen. Uutin ne rypsiöljyn, koska se oli ainoa perusöljy jota minulla oli tarpeeksi paljon. Silppusin lehdet kahteen purkkiin, kaadoin öljyä niin paljon että lehdet peittyivät. Kannet kiinni ja purkit vesihauteeseen 5 tunniksi. Lisäsin kattilaan vettä noin tunnin välein kun vesi haihtui aika nopeasti. Siivilöin öljyt ja purkitin ne uusiin lasipurkkeihin. Nämä kannattaa myös säilyttää kylmässä, koska ne on tehty tuoreita kasveista.

Sitten itse ohjeisiin.


Hoitava shampoo rasvaisille hiuksille

Shampoopalaan tuli
100 g rypsiöljyä johon olin uttanut nokkosta
75 g risiiniöljyä
100 g kookosrasvaa
50 g auringonkukkaöljyä
30 g possunrasvaa
2 kpl kananmunan keltuaista 

Nestettä 99 g ja lipeää 50 g. Ylirasvoittuvuusprosentti oli 2%.


Vetenä käytin metsämansikan lehdistä keitettyä teetä. Tavallisten mansikoiden lehdet käyvät myös hyvin. Tuoksuna käytin eukalyptuksen eteeristä öljyä. Vähän tietoa miksi valitsin seuraavat ainekset. Nokkonen hoitaa hilseilevää päänahkaa, lisää hiusten kiiltoa, tasoittaa tummien hiuksien väriä ja estää hiusten lähtöä. Mansikka rauhoittaa ja puhdistaa ihoa ja päänahkaa. Kananmunankeltuainen sisältää paljon proteiinia ja hivenaineita jotka ravitsevat hiusta ja lisäävät kiiltoa. Possunrasva taas lisäsin sen takia että monet ulkomaalaiset saippuantekijät kehuvat sitä kovasti. Laitoin kuitenkin hyvin pienen määrän possunrasvaa, koska en tiedä miten omat hiukseni pitävät siitä. Monilla ulkomaalaisilla on paljon paksummat ja karkeammathiukset. Possurasvan takia laitoin ylirasvoittuvuusprosentin niin alhaiseksi. En halua mitään rasvalettiä :)

Shampoo kovettui hyvin nopeasti ja tarkoituksena oli että leikkaisin sen paloiksi jo aikaisemmin, mutta tuli vähän menoja. Leikkasin shampoon vajaa vuorokausi myöhemmin ja se mureni hieman reunoista. Ei onneksi pahasti. Tuoksu on todella hyvä. Totesin että nykyään shampooni kovettuvat paljon aikaisempaa nopeammin, mutta en löydä muuta yhtäläisyyttä kuin että olen pienentänyt ylirasvoittuvuusprosenttia.


Harmaa hiilisaippua ja vihreä savisaippua

Kasvosaippuan ohje on seuraavanlainen:


150 g rypsiöljyä johon uutin voikukanlehtiä
40g avokadoöljyä
60 g kookosrasvaa
10 g lanoliinia
60 g possunrasvaa
nesteenä 89 g aloe vera-mehua, lipeää 43 g
2 kananmunan valkuaista

Osaan saippuasta laitoin vihreätä savea ja osaan lääkehiiltä.
Tuoksuna käytin piparmintun eteeristä öljyä.


Minulle sattui pieni moka kun jouduin laskemaan ohjeen uudestaan. Myös tähän saippuaan tuli ylirasvoittuvuusprosentiksi 2%, vaikka olin alunperin suunnitellut että se olisi 8%. No ei voi mitään. Jos on liian kuivattavaa niin pitää käyttää kasvosaippuaa satunnaisesti ja voihan sitä tarvittaessa laittaa rasvaa.


Voikukan valitsin kasvosaippuaani koska se on rasvaisen, suurihuokoisen ja epäpuhtaan ihon yrtti. Voikukka siis puhdistaa ja kirkastaa ihoa. Avokadoöljyssä on paljon vitamiineja ja hyviä rasvahappoja jotka ravitsevat ihoa. Kananmunanvalkuainen kiinteyttää ihoa. Aloe vera sisältää mineraaleja, vitamiineja ja aminohappoja, jotka hoitavat ihoa. Aloe vera pehmentää, kosteuttaa sekä rauhoittaa ihoa. Vihreä savi puhdistaa ihoa. Vihreä on se tehokkaammin puhdistava. Jos on herkkä iho niin kannattaa valita valkoista savea. Se ei ole niin kuivattava. Lääkehiili on myös hyvin tehokas puhdistaja. Monet ulkomaalaiset saippuantekijät kutsuvat saippuaa jossa on lääkehiiltä "detrox bariksi". En oikein osannut sanoa kuinka paljon lääkehiiltä pitäisi lisätä, joten laitoin kahden kapselin sisällöt. Värin kannalta sitä olisi voinnut laittaa melkein kaksinkertainen määrä. Teho on varmaan kuitenkin hyvä.

Saippuat olivat pari päivää pehmeät ja leikkasin ne tosiaankin vasta kaksi päivää tekohetkestä. Muottina käytin pillimehupurkkia. Mielestäni näistä purkeista tai vastaavanlaiset Lidlin kermapurkit ovat juuri ihanteellisia koska saippuoista tulee juuri käteen sopivia kun ne leikkaa pitkittäin kahtia. Kannattaa kokeilla jos haluaa yksittäismuotin saippualle.

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Lakritsisaippua aka Kvilla-saippua

Taas teki mieli tehdä jotain puhtaanvalkoista tai luonnonvalkoista saippuaa. Muutamia päiviä mietin minkälaista se voisi olla. Silikonimuoteilla saa helposti hauskoja kuvioita vaikka saippuassa ei ole väriä, mutta henkilökohtaisesti pidän enemmän maitopurkkimuoteista eli siitä että saippuapala on neliskulmainen tai pitkulainen. Ehkä olen kaavoihin kangistunut, mutta yksinkertainen on usein kaunista. Pelkkä luonnonvaalea saippua maitopurkissa olisi kuitenkin hieman tylsähkö, joten päätin että teen alimmaisen kerroksen saippuan luonnollisella värillä ja yläosaan lisään vielä titanioksiidia. Kerroksen väliin laitoin kaakaojauhetta. Tätä kutsutaan pencil lineksi. Vastaavanlaista tekniikkaa käytin kakunmuotoisessa herkkusaippuassa. Muottina käytin 1,5 litran maitotölkkiä, josta leikkasin auki kapean sivun. Silloin saippuasta tulee korkea ja pitkulainen. Saippuan nimi tulee tuoksusta, eli käytin GF Lakritsituoksua, mutta minun mielestä se tuoksuu ihan samalle kun Kvilla yskänlääke :) Pidän tuoksusta tosi paljon, vaikka tulee mieleen lapsuus kun saimme siskon kanssa yskänlääkkeenä Kvillaa. Jos joku ei tiedä miltä Kvilla tuoksuu niin minun mielestä se on salmiakin ja aniksen sekoitus.



Saippuat kesäisessä maisemissa.


Ohje oli seuraavanlainen:

330 g sianrasvaa eli lardia
360 g kookosrasvaa
100 g auringonkukkaöljyä
150 g rypsiöljyä
60 g makadamiapähkinäöljyä

Nesteenä oli 280 g vettä (+ 1 tl sokeria ja ½ tl ruokasuolaa) ja 142 g lipeää. Lakritsituoksua minulla oli ainoastaan 10ml, toivottavasti se riittää. Puoleen saippuamassaan lisäsin niukan teelusikallisen titaanioksiidia.

Saippua näyttää huomattavasti pienemmältä mitä oikeasti on. Iso maitopurkki on aika iso muotiksi.

Ensin sain surruutella pitkään ennen kun sain ohueen kiisselin aikaiseksi, mutta kun piti laittaa päälikerros kaakaon jälkeen niin saippua oli kuin paksua suklaavanukasta. Alunperin olin ajatellut että saippua olisi neliskulmainen, mutta kun saippua jässähti niin nopeasti niin päädyin siihen että laita tähän myös niitä aallon näköisiä huippuja. 

Yksi saippuoista väsyi ja meni pötköttelemään. Syy ei varmaan ollut se että maa oli epätasainen :)

Saippua kovettui nopeasti ja leikkasin sen jo 10h jälkeen. Sain käyttää voimia että sain saippuan paloiksi. Pitää tutkia mistä tämä johtuu. Muut saippuat jotka sisältävät possunrasvaa ovat taas olleet niin pehmeät että niitä olisi ihan hyvin säilyttää muotissa pari päivää ja leikata vasta tämän jälkeen. Vaikka saippua oli kova, tuli paloista oikein nätit. Eivät murenneet tai lohkeilleet. Olen oikein tyytyväinen lopputulokseen. Pelkäsin vähän että saippuapalat eivät pysyisi yhdessä kaakaojauheen takia, mutta hyvältä näyttää. Pitää vaan muistaa laittaa tarpeeksi vähän kaakaota. Saas nähdä muuttuuko saippuan värjäämätön alaosa kun se kuivuu. Nyt se on hieman harmaampi kuin titaanioksiidilla värjätty yläosa.

torstai 17. toukokuuta 2012

Possusaippuanteko osa 1

Kävin pari päivää sitten lähimarketissa kyselemässä lihatiskiltä saisiko ostaa pelkkää naudan- tai sianrasvaa. Nuori nainen katsoi ihmeissään ja meni takahuoneeseen kyselemään tilannetta. Takasin tullessa hän totesi että nyt ei ole teurasjätettä. Minä tietenkin kyselin heti saako sitä varata :D Siihen en edes saannut vastausta vaan vanhempi työntekijä osasi sanoa että pakastealtaasta löytyy possunrasvaa. Hetken tutkiskelemisen jälkeen löysin kaupassa pakattua rasvaa ja paketin päälle oli laitettu tarra jossa luki "suomalainen parilasilava, suolaton". Paketteja oli kolme kappaletta ja minä nappasin kaikki :) Hinta 1,5 kilosta oli huimat 3€. Jenkkiläisissä blogeissa sun muissa luki monesti possusaippuan teon eettisyydestä ja että monet tekevät mielummin vegaaneille sopivia saippuoita. No, minä olen sekasyöjä ja jos possun lihan syön niin miksi en voisi hyödyntää myös teurasjätteet?

Nämä tuli ostettua.

Sulatin yhden paketin rasvaa ja totesin että näissä on myös nahat jäljellä. Sulanneet palat silppusin saksilla uuninkestävään kattilaan. Kattila uuniin ja lämpötilan pidin 100-125 C. Sekoittelin rasvapaloja 30 min välein. Kätevää oli laittaa kännykän ajastimen pirisemään. Rasvat olivat uunissa noin 4 tuntia. Nahkapaloihin jäi jonkun verran käristynyttä kovaa rasvaa, mutta päätin että tämä riittää kun nahkapalat alkoiva paukahtelemaan kuin popcornit. Koira oli jatkuvasti apulaisena ja ei mikään ihme. Haju oli samanlainen kun joulukinkkua paistaessa.

Ihra pilkottuna pieneksi

Tästä tuli koiralle herkkua. Koira seurasi hyvin tarkkaan touhuja ja haisteli kuono pystyssä :D

Siivilöin "roskat" kirkkaasta juoksevasta rasvasta tiheällä siivilällä. Lisäsin kattilaan kuoritun raa'an perunan (niin ohjeessa luki) ja vettä sen verran että pottu peittyi. Tässä vaiheessa huomasi että ei sitä rasvaa kauheasti tullut, mutta saa siitä muutaman saippuan tehtyä kun lisää vähän muita rasvoja. Kattilan nostin ulos terassille ja kävin vähän väliä katsomassa että rasvat ovat tallessa. Naapureilla on kissoja ja koiria, jotka varmasti pitävät tuoksusta ja ainakin viime kesänä näin tässä lähellä useamman ketun. Pidin saippuaa ulkona pari tuntia, muutta pistin sen sitten pakastimeen kun ulkona on sen verran lämmin. Poistin rasvan kattilasta ja pesin rasvan kylmällä vedellä. Ei siellä juurikaan roskaa ollut. Jotain ihan pienen pientä keltaista joka lähti huuhtelemalla. Yhteensä rasvaa oli 230g, eli vajaat puolet alkuperäispainosta.


Siivilöinnin jälkeen jäin pikkumäärä rasvaa kattilaan.
Rasva, pottu ja vesi.
Juuri pakastimesta otettuna.
Rasvakiekko ennen pesua. On se hieno, vaikka onkin pieni.