Pallosaippua

Tein eilen inventaariota/siivosin saippuakaapin. Katselin kymmentä ruttusta vaaleanpunaista sydäntä. Huoh, mitä näille tekisi... Saippua jässähti niin nopeasti etten ehtinyt saada niistä nättejä vaan niihin jäi iiisoja ilmakuplia. Lisäksi kaapissa oli kaksi könttiä epäonnistunutta liilaa OHP-saippuaa. Niissä rasva erottui massasta ja minä puristelin niitä kuivaksi ja kuivattelin pitkään. OHP-saippua on normaalisti heti käyttökelpoista. Kyllä näistä pitää saada jotain tehtyä. Sydämet tuoksuvat ihanasti sokeriluumulle ja liilat palat vaniljalle.

Totesin että sydämet ovat vielä niin pehmeät, vaikka ovat kuivuneet jo 3 viikkoa, että niistä pystyy pyörittelemään palloja. Kunnon rutistus ja sitten pallon pyöritys. Liila saippua oli aika kivikovaa. Raastoin saippuan ja pehmensin raastetta vesihauteessa (tätä kai kutsutaan rebatchingiksi). Lisäsin vielä vähän liilaa väriä. Raasteesta tuli nimittäin lähes valkoista. Nämä pyöritin myös palloiksi. Sen minkä opin aika nopeasti oli se että saippuakulho kannattaa pitää koko ajan vesihauteessa. Muuten massa jäähtyy nopeasti ja saa rakeisia palloja jotka lohkeilevat.

Tein uuden saippuamassan 600g rasvoja (kookosrasva, palmuöljy/munkinpaistorasva, rypsiöljy, macadamiapähkinäöljy). Värjäsin massan titaanidioksiidillä ja laitoin tuoksuksi viimeiset vaniljatuoksuöljypurkista. Hyvä tuoksu, mutta saan päänsäryn kun tuoksu on tässä vaiheessa niin voimakas.

Valkoista massaa ja palloja laitoin kerroksittain ja päälimmäiseksi muutama pallo koristeeksi. Ihan onnistuntu saippua, mutta jännitys on suuri kun pitää leikata saippua. Ensimmäinen ajatus on että pallot lähtevät irti tai että ne ovat niin kovat että niitä ei tahdo saada leikattua. Tarkoituksena oli että pistän saippuan pakastimeen kun lähdimme vähän pidemmälle ostosreissulle. Olimme 4 tuntia poissa, mutta sinnehän se jäin keittiön pöydälle. Onneksi ei sentään ollut peitettynä.

Reunan röpelöisyys johtuu maitopurkkimuotista. Lidlin tölkit eivät tartu, Valion ja Ingmanin tarttuvat (oma huomio).

Hyviä näistä tulee. Ei näy geeliintymisrengasta. Kiva :) Näyttävät oikein pikkutytön lempparisaippualta. Ja eikö se ole niin että jokaisessa meissä asuu pieni tyttö tai poika. Se mitä kannattaa huomioida on että tekee tarpeeksi suuria palloja. Violetit pallot olivat minun mielestä sopivia. Osa vaaleanpunaisista jäivät melkein kokonaan saippuapalan sisälle. Omakehu haisee, mutta harvinaisen onnistunut saippua (varsinkin jos vertaa viime aikaisiin tekeleisiin).

Tykkään!