Sivun näyttöjä yhteensä

Näytetään tekstit, joissa on tunniste hävikistä saippuaksi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hävikistä saippuaksi. Näytä kaikki tekstit

maanantai 14. tammikuuta 2013

Kuohuviinisaippua/Sparkling wine soap

Skumppa uudessa muodossa

Meillä oli hieman kuoharia jääkaapisa ja kumpikaan meistä ei jaksanut jouda sitä loppuun uudenvuodenaattona. Mies jo kyseli että saako sen heittää pois ja minä huudahtin heti että "ei, siitä tehdään saippuaa" :D 

Tämä ei ollut mikään helppo saippua tehdä. Tuli aika monta mutkaa matkaan, mutta tuli siitä saippuaa ja jopa kahdella eri tekniikalla. 

Annoin kuoharin lässähtää ja sekoittelin vispilällä kuplia pois ennen kun laitoin sen jääkaappiin viilentymään. Olisi varmaan kannattanut kiehauttaa alkoholin pois kuoharista, koska kun sekoitin viimeistä pikkulusikallista lipeää kuohuviiniin neste kiehui (?) tai ainakin se kupli mukavasti. Olin kyllä varustautunut hyvin ja oletkinkin että jotain tapahtuisi kun en viitsinyt jaksanut keittää sitä alkoholia pois. Sain nesteen kuitenkin pelastettua kun laitoin astian kylmään vesihauteeseen ja odotin että se viileni kunnolla.

Kun sekoitin tuoksuöljyn kiisselöityyn saippuaan niin rasvat erottuivat pahasti. Sekoitin osaan massaan titaanioksiidia ja osaan keltaista savea. Sekoitin monta, monta kertaa sauvasekoittimella niin sain saippuan kaadettua muottiin. Tarkoituksena oli tehdä kaunis beigen-keltainen marmorikuvio, mutta nyt vaan sekoitin saippuat nopeasti lusikalla tein jonkunlaisen kuvion pintaan ja vein sen ulos terassille. Saippua oli pakko laittaa ulos pakkaseen, koska se kuumeni heti.

Sekoituskattilassa oli vielä noin puolet saippuamassasta jossa ei ollut tuoksua tai väriä. Tarkoituksena oli että tekisin samalla ohp-saippuan ihan sen takia että pääsisin kokeilemaan tätä aikaisemmin. Yritin sekoittaa saippuaa, mutta se oli ihan kuin paksua vaseliinia tai lanoliinia. Käviköhän se jo läpi ohp-saippuan vaiheita? Pistin saippuan kuitenkin 100 C uuniin ja siellä se oli yhteensä 30 min. Tämä on siis puolet lyhkäsempi aika kuin mitä normaalisti pidän saippuan uunissa. Kokeilin jopa kielellä tuleeko "sähköiskua", mutta ei sitä tullut. Valmiiseen saippuaan lisäsin keltaisen saven ja kookoskerman sekoitusta sekä loput tuoksuöljystä.

Nyt kun saippuat ovat kypsyneet parin viikon ajan niin totesin että keltainen savi, ei tässä saippuassa näytä yhtään keltaiselta. Sehän on ihan beigeä. Toisaalta, eihän se kuoharikaan ollut auringonkeltaista.

Vasemmalla OHP- ja oikealla CP-saippua

Kuohuviinisaippua

200 g kookosöljyä/ coconut oil
100 g possunrasvaa/ lard
300 g rypsiöljyä/ rapeseed oil
30 g kaakaovoita/ cocoa butter
33 g aprikoosinsiemenöljyä/ apricot kernel oil

269 g kuohuviiniä/ sparkling wine + 89 g lipeää/ lye
10 ml Fragnant Creme-tuoksuöljyä/ FO
titaanioksiidia cp-saippuaan, keltaista savea sekä ohp-saippuaan myös kookoskermaa/ titanium dioxide, yellow clay and coconut creme

This soap is made from left over sparkling wine that neither I nor my husband wanted to drink. I had also some problems with this soap (it seems like I have problems with all my soap nowadays). I was to lazy to boil away the alcohol, so I just waited for the sparkling wine to go flat. When I was adding the last spoon of lye, started the sparkling wine to bubble a lot. Don´t know if it was boiling.

The second problem was when I added the FO at trace the oils started to separate and I had to mix the soap for a long time. I added titanium dioxide to one part of the soap and yellow clay to the other and mixed the two soaps quickly in the mold. The leftover soap, that had no fragrance or clay, had become very thick. Almost like vaseline or lanolin. Was the soap already gelling? I put the leftover soap in the oven for 30 minutes. That is half of the normal time when I make OHP soap. Afterwards I mixed the FO in the soap and a mixture of yellow clay and coconut creme.

When the soaps had cured for a couple of weeks I noticed that the yellow clay isn´t yellow at all in these soaps. It´s light beige, almost latte colored. Don´t know if it is good of bad, but the sparkling wine wasn´t yellow like the sun.

perjantai 11. tammikuuta 2013

Koff Lite-saippuaa x2


Keittiön kaapissa oleskeli kaksi Koff lite-tölkkiä ja ne oleskeli siellä niin kauan että parasta ennen päivämäärä ehti mennä umpeen. Oluset eivät olleet tarkoitettu juotavaksi vaan sämpylätaikinan nesteeksi. Nyt niistä sitten tuli saippuaa. Mietin pitkään että mitä kuvioita tekisin, minkä väristä saippua olisi ja mikä saippuan muoto olisi. Loppujen lopuksi tulin siihen lopputulokseen että saippuasta tulisi pyöreätä piste. Ei mitään muuta. Koff lite on niin vaaleata olutta että siitä ei tulisi väriä, mutta tuoksuöljy värjäsi saippuan pikkuhiljaa ruskeaksi. Päätin että teen ison sastin saippuaa ja jaan sen kahteen osaan. Toisen saippuan teen kylmämenetelmällä ja toisen uunimenetelmällä.


Olutsaippua

190 g kookosöljyä
225 g palmuöljyä
360 g oliiviöljyä
150 g possunrasva
75 g karitevoita

408 g olutta (johon sekoitin lusikallisen sokeria) + 136 g lipeää
2 % natriumlaktaattia

Kylmämenetelmäsaippuaan lisäsin 15 ml suklaatryffelituoksuöljyä ja 5 ml suklaatuoksuöljyä.
Uunisaippuaan lisäsin 1 tl risiiniöljyä (enempää ei ollut), pari lorausta kookoskermaa (ehkä yhteensä vajaa ½ dl) ja 15 ml suklaatryffelituoksuöljyä. 

Natriumlaktaatin kohdalla päädyin kompromissiin. Normaalisti käytän 1 % kylmämenetelmässä ja 3 % kuumamenetelmässä. Pitää vaan muistaa että kylmämenetelmäsaippua pitää leikata hyvissä ajoin, jotta saippua ei murene.

Murenemisongelmaa ei ollut ja molemmat saippuat oli todella helppo leikata. CP, eli kylmämenetelmällä tehty saippua vuoti vähän öljyä kun oli muotissa, mutta ei pahasti. Tuoksuöljy värjäsi varsinkin kylmämenetelmällä tehdyn saippuan ihan muutamassa tunnissa. Huomasin aika nopeasti etten ollut sekoittanut tuoksuöljyä tasaisesti OHP-saippuassa, mutta eihän se haittaa. Siitä tuli jonkunlainen marmorikuvio :D

Ne jotka eivät ole kokeilleet olutta saippuassa, niin kokeilkaa ihmeessä. Olut hoitaa ihoa ja lisää kuplia vaahtoon. Eikä se haise yhtään olueelle. Se voi toisaalta olla joko hyvä tai huono asia ;)

Vajaa viikon vanhat saippuat. Vasemmalla CP, oikealla OHP
 
I had two Koff Lite beers at home and they had gone old (only a month). I was going to use it as liquid when I make bread, but well, I didn´t :) Koff Lite is a Finnish lager that has a very pale yellow color. I wanted to make a simple soap so I decided that it should be round and only get the color from the fragrance. I split the batch and made one CP and one OHP soap.

The soap contains coconut oil, shea butter, palm oil, olive oil and lard. I also put in the OHP soap about ½ dl coconut creme and 1 tsp castor oil. The CP soap is scented with Dark Chocolate FO and Chocolate Truffle FO. The OHP soap contains only Chocolate Truffle FO. They both smell good, but the mixture smells good enough to eat! You can see from the pictures that the OHP soap is not totally brown. It seems like I didn´t mix the FO good enough, but I think that the soap just looks more interesting.

If you have not tried beer in your soaps, please try it. It is sooooo good. And the lather has big bubbles.  

perjantai 31. elokuuta 2012

Kermasaippua

Olen niin hurahtanut luonnonvärisiin saippuoihin. Ja se ei yhtään tarkoita että ne olisivat jotenkin tylsiä! Minähän en erityisemmin pitänyt maitosaippuasta niin ajattelin että lehmänmaidolle pitää kuitenkin antaa uusi mahdollisuus, mutta kerman muodossa. Minulla oli nimittäin kermaa jääkaapissa jossa oli parasta ennen päivämäärä mennyt pari päivää sitten. Mallia tähän saippuaan otin Kotiäidin lampaanmaitosaippuasta. Eli tässä on suhteessa erittäin paljon maitoa. Kotiäidin ohjeessa oli rasvana ainoastaan oliiviöljyä, joka tekee saippuasta erittäin hellävaraisen, mutta jos haluaa oikein hyvän oliivisaippuan niin pitäisi odottaa saippuan kypsymistä mielellään ainakin 6 kk.


Minun versioon laitoin:

390 g oliiviöljyä
150 g kookosrasvaa

76 g lipeää + 76 g vettä sekä 380g kermaa (tai oikeasti 378g kermaa + 2 g maitoa)
Tuoksuna GF:n Maito. Se on minun mielestä hieman kermamainen ja makea. Aika mieto tuoksu kaiken kaikkiaan.

Aloitin sillä että sekoitin lipeän ja veden. Laitoin veden joukkoon ihan pikku hyppysellisen sokeria jotta lipeärakeet liukenisivat noin pieneen määrään vettä. Jätin lipeäastian jäähtymään kylmään vesihauteeseen siksi aikaa kun sulatin kiinteän rasvan. Sulaneen kookosrasvan ja oliiviöljyn sekoitin yhteen ja päätin tällä kertaa etten sekoita tuoksua öljyihin. Olen huomannut että tuoksu pysyy paremmin jos sekoittaa sen vasta kiisselivaiheessa.

Jääkaappikylmään kermaan sekoitin lipeän hyvin, hyvin hitaasti. Eli lusikallisen kerrallaan. Ihan loppuvaiheessa astian pohja tuntui hieman lämpimältä, joten laitoin sen pakastimeen muutamaksi minuutiksi. Lipeä oli jo alkanut reagoimaan kerman rasvaan ja kerma-lipeäsekoitus oli kuin paksua vanukasta. Sekoitin siihen viimeiset luskialliset lipeää ja sitten surruuttelin rasvat ja kerma-lipeän keskenään. Tuoksu oli aika tummanruskeaa ja se värjäsi saippuamassan hailakan beigeksi. Tein nopean päätöksen ja laitoin vielä kiisselöidyn saippuan joukkoon himpun verran titaanioksiidia, jotta saisin valkoista saippuaa. 

Saippuat saivat olla pari tuntia pakastimessa ja tämän jälkeen viikon vielä muoteissa. Ajatuksena oli että saippuat saisivat kuivua ihan rauhassa. Olin todella yllättynyt kun muovipurrkimuoteista saippuat lähtivät helposti irti, mutta silikoonimuotista poistaminen oli ihan mahdotonta. Yksi saippua meni ihan mössöksi. Ei hätää. Pyörittelin siitä saippuapalloja. Muut pistin pakastimeen ja annan niiden olla siellä pitkään, jotta ne ovat oikeasti kovat. Muuten minulla on iso kasa valkoisia saippuapalloja :D Ehkä vähän kuin lumipalloja. Kun tuoskuttelin saippuoita niin pohjat tuoksuivat hieman happaman maidon ja tuoksuöljyn sekoituksella. Hapan tuoksu kuitenkin lähti pois nopeasti kun saippua kuivui kokonaan. Saippua vaahtoaa hyvin eikä todellakaan kuivata ihoa. Ehkä seuraavalla kerralla hieman vähemmän nestettä ;)

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Valkosuklaa-banaanisaippua

Taas mennään niin sanotulla ruokasaippualla. Joskus jotain syötävää jää ja minähän harkitsen heti että voisiko sitä käyttää saippuassa :D Mieheni löysi kätköistään pienen valkosulkaalevyn josta oli herkutellut ainoastaan yhden rivin. Hän ei oikein osanut sanoa kuinka kauan se oli laatikossa ollut. Minulla ei IKINÄ jäisi suklaata syömättä, mutta henkilökohtaisesti pidän eniten tummasta suklaasta. Banaani ei ollut ns. hävikki, vaan säästin sen tarkoituksella saippuantekoon. Mutta joskus niitä hävikkibanaaneja on myös.



Sulatin kattilassa 87g valkosuklaata (siinä oli 30g kaakaovoita joka pitää laskea mukaan rasvoihin), 100g palmuöljyä, 100g kookosrasvaa. Valkosuklaa suli aika paljon hitaammin kuin muut rasvat, joten joduin sekoittlemaan rasvoja aika useasti ennen kuin sain sen tasaiseksi. Näihin lisäsin vielä 100g rypisöljyä ja 150g oliiviöljyä. Nesteenä oli 134g aloemehua ja tuoksuna GF Japanese Plumia. Banaanin olin jo aikaisemmin soseuttanut haarukalla ihan sileäksi mössöksi ja se sai olla noin tunnin pakastimessa, jotta sose pysyisi vaaleana. Tässä ohjeessa on aika paljon sokeria suklaasta sekä banaanista niin pitää muistaa ylikuumenemisen riski. Aloemehussa on ainakin lipeäreaktion perusteella sokeria. Ennen kun lisäsin banaanin tai Japanese Plum tuoksun otin pienen osan kiisselöidystä saippuasta eri astiaan. Tuoksun pitäisi värjätä saippua vaalean ruskeaksi, koska se sisältää vaniljaa ja toivon mukaan banaanista tulee pieniä tummia pisteitä. Ainakin jossain toisen saippuantekijän ohjeessa oli maininta tästä. Halusin saippuaan pienen pintakerroksen jossa olisi ainoastaan perussaippuaa. Ajattelin tehdä kuvioita saippuan pintaan, mutta saippua oli aika juoksevaa. Sain odottaa 45 min ennen kun pystyin tekemään jonkunlaista kuviota.






Saippua geeliintyi kokonaan reilussa tunnissa. Pelkäsin että tulisi saippuatulivuori, joten saippua sai mennä pariksi tunniksi pakastimeen. Harmikseni jotain tummanruskeata nestettä tihkui pintaan. Muuten saippua vaikutti ihan olevan ihan kunnossa. Vuorokautta myöhemmin leikkasin saippuan. Se oli aika pehmeää ja parin palan keskellä oli ihan kun glyserolia. Oli varmaan geeliintynyt kunnolla. Banaania olisi varmaan saannut olla vain ½ tähän määrään saippuaa. Luulen että se olisi ollut vaaleampaa ja pikut olisivat olleet selkeämmät. Nyt saan sitten odottaa että saippua kovettuu ja kypsyy ihan rauhassa.

lauantai 30. kesäkuuta 2012

Aloe-porkkana-munashampoo

Tässä tämä toinen shampoo. Tämä on siis tehty kylmämenetelmällä. Ylirasvoittuvuusprosentiksi laitoin tosiaankin 4%, koska 2% aiheutti päänahan kutinaa. Nestenä shampoopalassa käytin aloe mehua, 28% rasvojen painosta. Aloe mehua saa mm. ostaa luontaistuotekaupoista tai suuremmista marketeista. Omani osti Sokoksen luontaistuoteosastolta. Hetken sain sitä etsiä, mutta kun älysin että se säilytetään jääkaapissa niin löysin sen heti kassojen vierestä. 

Palojen parempi puoli :)

Rasvoina oli kookosrasva 100g, oliiviöljy 105g, auringonkukkaöljy 75g ja risiiniöljy 20g. Ohjeella tuli 3 shampoopalaa. Muottina käytin maitopurrkien pohjia. Helppoa kun shampoota ei tarvitse leikkaa paloiksi (laiskuus on hyve, eikö?). Kananmunan lisäsin samalla tavalla kuin aikaisemmin, eli sekoitin sen pieneen määrään rasvaa ja tämän lisäsin kiisselöityyn saippuaan. 

Porkkanaraaste meinasin unohtua pöydälle. Olin jo ehtinyt kaataa saippuan muotteihin kun huomasin että keittiön tasolla komeili lautanen pullollaan porkkanaraastetta. No, tekevälle sattuu. Saippua vaan takaisin astiaan ja porkkanaraaste myös. Sekoittelin kaiken tasaiseksi sauvasekoittimella ja laitoin saippuan takaisin maitopurkkimuotteihin. Tuoksuna käytin Snow-tuoksua. Se on niin mukavan raikas. Shampoon väri on kauniin keltainen, juuri sellainen kun toivoinkin. Kuukauden kuluttua näkee sitten miten shampoo toimii. Ajattelin ensin että en anna palahampoon geeliytyä, mutta tuli toisiin aatoksiin kun huomasin että shampoo ei lähtenyt yhtään geeliintymään, eikä se edes lämmennyt. Peittelin palashampoot pyyhkeellä ja kyllä se näytti geeliintyvän. Ainakin väri syveni hieman.

Yritin poistaa palashampoota muotista puolitoista vuorokautta myöhemmin, niin se oli vielä niin pehmeä ettei se millään onnistunut. Shampoota pystyi siistimään ja muotoilemaan vapaasti ihan sormella. Yhdestä muotista otin reunat pois niin että shampoo kovettuisi nopeammin. Shampoopala ei ollut kuitenkaan mitenkään sen näköinen että se olisi pilalla. Rasvaa ei tihkunut, se ei haissut tai ollut hassun näköinen. Ehkä porkkanaraaste tekee sen niin kosteaksi ja pehmeäksi. Shampoot olivat vielä ihan pehmeät lähes kolme vuorokautta myöhemmin. Poistin maitopurkkimuoteista reunat, mutta jätin pohjat vielä paikoilleen. Pohjia oli ihan mahdotonta poistaa ilman että shampoosta olisi lähtenyt tahmaista massaa pois. Ajattelin että sitten on helpompi ottaa pohjat pois kun muu shampoo on kiinteytynyt ja kuivunut. Odotin yhteensä viikon ennen kun poistin maitopurkin pohjat. Shampoopalat olivat vielä erittäin kosteita ja saippuamassa tarttui joka paikkaan. Näillä näkymin tämä shampoo tarvitsee 6-8 viikkoa ennen kun edes viitsii kokeilla miten se toimii. Parasta olisi varmaan antaa sen tekeytyä 3-6 kk ja sitten vasta kokeilla miten se toimii.

perjantai 25. toukokuuta 2012

Munasaippua (häviksitä saippuaksi)

Inspiroituneena olutmunashampoosta päätin käyttää viimeiset kolme "vanhaa" kananmunaa saippuaan. Tein saippuan kookosrasvasta, oliiviöljystä, rypsiöljystä sekä seesamiöljystä. Tämä seesamiöljy jonka ostin Lidlistä oli huomattavasti vaaleampaa ja hajuttomamapaa kuin muista kaupoista ostetut. Käytin samaa tekniikkaa kuin shampoossa, eli sekoitin munat osaan öljyyn ja sekoitin tämän sitten kiisselöityyn saippuamassaan. 

Saippuan pintaan tuli pientä vaaleata leikkausjälkeä. Se lähtee onneksi pois kun saa saippuan käyttöön.

Käytin liukuväritekniikkaan. Värinä käytin vihreätä savea. Muottina oli toisesta sivusta auki leikattu maitopurkki. Tuoksuna oli hunaja. Se on kyllä yllättävän makea ja voimakas tuoksu. Puolet normaalimäärästä riittää vallan mainiosti. Ihan viimeiset saippuat värjäsin titaanidioksiidilla ja yritin tehdä "huippuja" saippuan päälle. Ne oli ihan kohtalaisen helppoa tehdä. Aluksi saippuamassa oli liian löysää, joten siivoskelin hetken ja sitten vasta ten kuviot saippuaan. Huomasin että saippua kuumeni ja reilun puolen tunnin kuluttua ja päälinen halkeili hieman. Onneksi halkeama oli kohtuu pieni eikä sitä näy valmiiksileikatuissa paljoissa. Hieman rikkikaasun tuoksua tuli kun leikkasin saippuaa, mutta ei pahasti. Osasin myös varautua siihen, koska monet saippuantekijät ovat kirjoitelleet että saippua tuoksahtaa alussa, mutta parin päivän kuluttua se häipyy.


Saippuan yläosa on vähän kun vaahtoa ja aaltoja.


Liukuvärjäys onnistui ihan ok, vaikka oletin että väri olisi voimakkaampi. Poistin saippuan muotista reilun vuorokauden kuluttua valmistamisesta. Päällinen jossa on titaanidioksiidiä oli kovettunut aika hyvin (lue: melkein liikaa), mutta alaosa saippuasta oli tosi pehmeää. Päädyin kuitenkin siihen että leikkaan saippuan, koska seuraavana aamuna se olisi jo saattanut olla liian kova. Nyt vaan odotellen että munan tuoksu hälvenee ja hunaja tulisi paremmin esille.

torstai 24. toukokuuta 2012

Olutmunashampoo (hävikistä saippuaksi)

Muistan että joskus myytiin munashampoota. Katselin että Vihreällä kosmetiikalla (joka on näemmä nykyään Flow kosmetiikka) on myös tämänlainen palashampoo. Ja minulla oli vanhentuneita (ei vanhoja) kananmunia jääkaapissa. Pakastimessa oli vielä hieman olutta jota käytin ensimmäiseen olutsaippuaan sekä olutshampooseen. Kananmunan pitäisi lisätä hiusten kiiltoa ja sen proteiinit sekä muut aineet hoitavat. 

Pino shampoota :) Ei ihan heti lopu.

Yritin lueskella netistä ohjeita miten munashampoota tai -saippuaa tehdään, mutta ei mitään oikein hyviä ohjeita löytynyt. Ainoastaan yhden pienen videon löysin jossa neuvottiin että munant sekoitetaan sauvasekoittimella osaan öljyistä ja tämä seos sekoitetaan kiisselöityyn saippuamassaan. Näin ei pitäisi tulla rikkiyhdisteitä (lue: mädän munan hajua). 

Kaikki meni ihan hyvin. Muottina käytin maitopurkkia. Jotenkin koen että shampoot ovat peruskamaa, saippuoiden kanssa voi hifistellä. Eli tähän ei mitään tuoksua eikä väriä. Rasvoina käytin kookosrasvaa, oliiviöljyä ja auringonkukkaöljyä. Minulla on nyt toinen lipeä käytössä ja tämä liukenee hyvin veteen. Minullahan oli jäätynyttä olutta ja se oli taas liian kylmää. Sain sekoitella tovi ennen kun lipeärakeet olivat sulanneet nesteeseen. Saippua lähti geeliintymään kohtuu nopeasti ja pinnalla olikin iso geelimöykky. Eli saippua nopeasti pakastimeen. 50min kuluttua saippua oli "rauhoittunut" ja siitä ei onneksi tullut tulivuorta.

Tästä kuvasta näkee minkälainen geelimöykky sieltä oli kehittymässä kun saippua ylikuumeni.

Leikkasin vuorokauden kuluttua shampoopalan ja voi sitä hajua!!! :D Onneksi ikkuna oli ihan vieressä ja mies töissä niin lemu ei häntä kiusannut. Helpotukseksi haju oli hävinnyt lähes kokonaan seuraavaan aamuun mennessä. Shampoopalan koostumus oli miellyttävä ja sitä oli mukava leikata. Ei halkeiluja tai vastaavaa. Värikin on yllättävän hyvä. Kuin maitokahvia. Onneksi ei sentään munakokkelia, sen verran shamppoo kuumeni. Itse asiassa se taisi geeliintyä kokonaan, koska väri oli niin tasainen eikä paloissa näkynyt rengasta.

maanantai 21. toukokuuta 2012

Hävikistä saippuaksi (ja siitä taas hävikiksi)

Ihanat kukkivat angervopensaat ja retrolautanen :D

Monessa ruokablogissa on viime viikkoina kirjoitettu paljon Hävikistä herkuiksi-kampanjasta. Minä ajattelin ottaa vinkkiä ajatuksesta ja mietin mitä minulla on kotona jääkaapissa jota voisi käyttää saippuantekoon. Heti bongasin 1/2 purkkia kookosmaitoa joka jäi yli kanakookoskeitosta sekä mantelikuitua (en tiedä mikä oikea termi on) joka jäi hävikiksi kun tein mantelimaitoa viherpirtelöä varten. Kookosmaito oli seissy lasipurkissa jääkaapissa jo niin kauan etten uskaltaisi syödä sitä, mutta ei siinä ollut hometta tai hajua niin saippuaan se sopii. Mantelikuitua voi toki syödä ja löytyy monenmoista ohjetta kekseistä sorbetteihin, mutta sillä saisi mukavasti kuorivan saippuan.

Tämmöistä purua mantelikuitu on. Sen saa puristettua ihan kuviaksi vaikka harsossa.
Kookosmaitojämät

Tein ihan perusohjeella saippuamassan ja surruuttelin sen kiisselivaiheeseen. Rasvoina käytin kookosrasvaa, oliivi-, maapähkinä- ja rypsiöljyä. Lipeäveteen lisäsin hieman sokeria ja suolaa. Sokeria sen takia että lipeä liukenisi paremmin ja suolaa sen takia että se lisäisi saippuaan kovuutta. Kiisselöityyn saippuamassaan lisäsin pikkuhiljaa kookosmaitoa lusikalla sekoittaen. Meni ne kaikki ihan hyvin :) Sen jälkeen otin muutaman kauhallisen saippuaa yhteen purkkiin. Kattilassa jäänneeseen saippuaan lisäsin 3 kukkurallista ruokalusikallista mantelikuitua ja laitoin saippuamassan tölkkiin kovettumaan.

Rasva pukkaa pois saippuasta.
Ihan kun kaurapuuroa....

Erikseen otettuun saippuamassaan lisäsin pari lusikallista mantelikuitua ja 5ml Cashmere creme tuoksua. Sitä viimeistä ei olisi pitänyt tehdä... :( Rasvat erottuivat heti ja saippuamassa + kuitu jäi lillumaan öljyyn. Ehdin jo laittaa saippuan muotteihin, mutta niistä vaan valui öljyä reunojen yli. Yritin vielä pelastaa saippuan (pelkästään tuoksun takia) ja pistin kaiken massan takaisin purkkiin ja yritin suurruutella sauvasekoittimella saippuan tasaiseksi. No pysyihän se pari sekunttia... Laitoin kuitenkin saippuahöttömassan pieneen tölkkiin ja toivoin parasta. Kaateli ylimääräisiä öljyjä pois kun ne puski pahasti pintaan. Puolen tunnin häsläämisen jälkeen pistin tölkin roskasäkkiin ja vein sen ulos. Ei siitä mitään saippuaa tullut. Eli loppujen lopuksi sain aikaan vaan enemmän hävikkiä. Onneksi on se toinen tuoksuton saippua joka näyttää onnistuneen ihan hyvin.